maanantai 4. helmikuuta 2013

Sähkötön hellekaupunki


Aggregaatit pörisevät Morogoron kaduilla. Sähköt ovat poikki kaupungista.

Morogoron kaduilta voi ostaa melkein mitä vaan: autonrenkaita, sohvia, kengänpohjia, jalkahoitoa. Kännyköitä. Puheaikaa melkein jokaiselta luukulta ja päivänvarjon alta. Ja niitä aggregaatteja.

Kananpojat juoksevat jaloissa katukahvilassa. Ylväitä maasai-asuisia naisia tavallisten tallaajien joukossa. Dala-dala -pikkubussit pullollaan väkeä, ja vielä töräyttelevät kutsuvasti turisteille. Moottoripyörät päristävät vähän missä sattuu.

Saamme kävellä yllättävänkin rauhassa. Morogoro on suurkaupunki aiempiin verrattuna, eurooppalaisiakin näkyy kaupungilla selvästi enemmän.

Aamukävelyn jälkeen pakenemme keskipäivän hellettä (+32) hotelliin ja keskitymme kirjallisiin töihin. Ilmastointi ei tosin täälläkään toimi sähköpulan vuoksi.

Sattumuksia tulee vastaan joka kulman takaa.

Kaiken etukäteistiedon vastaisesti pistorasioihin tarvitaan täällä adapteri. Onneksi majapaikoista on löytynyt. Morogoro-hotellin vastaanotto etsi kiivaasti adapteria pari tuntia, kunnes valittelivat, että nyt ei ole yhtään ylimääräistä. Kun kysyimme, että miten sitten saamme ladattua kännyköitä, tyttö vastasi, että auttaisikohan tällainen - ja ojensi tiskin alta adapterin.  Epäselväksi jäi, mitä hän oli pari tuntia etsinyt.

Postissa tuli mieleen Speden rautakauppasketsi. Postikortteja on lähes mahdotonta löytää, mutta postin seinällä on muutama mallikappale. Osoittelimme sinne päin tiskin takana istuvalle postivirkailijalle. Hitaasti hän nousi, haki takahuoneesta avaimen ja kiersi tiskin takaa yleisön puolelle. Nyt saimme osoittaa tarkemmin, mitä halusimme. Yhä hitaasti ja ilmeettömästi täti kiersi takaisin tiskin taakse, otti kännykän ja soitti jollekin. Hetken kuluttua hän katosi toiseen takahuoneeseen. Toinen virkailija huomasi asiakkaiden epäuskoiset ilmeet ja tuli ystävällisesti sanomaan, että kulman takana on erillinen Post shop, josta  postikortteja kyllä saa. Niin saikin. Ensimmäinen virkailija jäi jonnekin takahuoneeseen penkomaan.

Hotellissa on muuten peräti televisio, johon kyllä riittää aggregaatin virtaa, vaikka ilmastointiin ei. Afrikkalaiset tähdet pommittavat jalkapallomaaleja, mutta silti hotellipihan apinat tarjoavat parempaa ohjelmaa. (Terveisiä Rasmukselle kaikilta kirahveilta ja apinoilta!)




1 kommentti:

  1. Hei, mahtavia kuvia ja hienoja katsauksia täällä! Paljon tuttuja kasvoja ja nimiä Iringasta, Njombesta ja Mafingasta. Iski melkoinen ikävä Iringaan ja - Tansaniaan. Kiitos! Asante sana!

    Parhaat kortit Tansaniassa Darista Slip Waylta. Tai siis ainakin ennen sai...

    Paljon terveisiä Päiville, joka marraskuussa 2011 teki kanssamme matkaa Israeliin! Samoin myös Holmströmeille. Safari njema edelleen!

    VastaaPoista