Pikku yllätyksiä

Päivät Tansaniassa ovat täynnä yllätyksiä. Tämä päivä alkoi yllättäen siitä, että meille tarjottiin hiippakunnan toimiston tietokoneita ”katsottavaksi”, vaikka eilen vastaus oli ollut hyvin empivä koulutustarjoukseemme, joka muotoiltiin tyyliin ”Olisimme kiinnostuneita näkemään, miten käytätte tietokoneita.” Mutta nyt siis annoimme vierihoitoa excelin, wordin ja sähköpostin käytöstä toimiston väelle.

Iltakin oli yllättävä. Tuomiorovasti tupsahti hakemaan meitä hotellista illalliselle kotiinsa juuri, kun olimme tilanneet hotellin ravintolassa iltakeitot eteemme. Käytiin sitten syömässä kotiruokaa pääruuaksi.

Päivän päätapahtuma oli kuitenkin alusta loppuun uutta ja yllättävää: vierailu Maasai-paimentolaisten kylässä paikallisen pastorin seurassa. Kylä on helposti asvalttitien varressa ja kylänvanhimman talon katolla on lautasantenni, mutta muutoin ollaan kuin puskissa. Ruoka laitetaan nuotiolla, vesi haetaan kuivana aikana parin kilometrin päästä.

Yksi Maasai-mies paimentaa karjaa ihan pihapiirissä, muut saattavat olla kymmenien kilometrien päässä. Naiset ja lapset istuvat pihassa käsitöiden parissa. Tien varteen on pystytetty pieni kioski, mutta enimmät tulot tulevat maidon myynnistä.  

Pastori Johnson Chuma järjestää meille seurakuntansa kanssa pienen hartaushetken ja keskustelun Maasai-kulttuurista, arkielämästä ja ongelmista. Kylän kirkossa syödään myös lounas; vieraille on lusikat, muut syövät riisinsä sormin.Väki on kovin kiinnostunut Suomen järvistä, jotka jäätyvät. Täällä on +32 astetta.