Sunnuntai alkaa tietysti jumalanpalveluksella. Kirkko on
täyttynyt jo kahdeksalta, me osallistumme suomalaisittain kello kymmenen
kirkonmenoihin. Väki on pukeutunut parhaimpiinsa, mukana on paljon lapsiperheitä,
takapenkkeihin istutetaan kaksi isoa alakouluikäisten poikaluokkaa. Lapset ovat
rauhallisesti ja osaavat sanoa amen oikealla kohdalla.
Päivän aihe on kristittyjen yhteys. Saarnassa korostuu sopu
perheissä, kylissä, kristittyjen kesken ja kaikkien ihmisten kesken. - Ei
kukaan halua tulla vieraaksi kotiin, jossa riidellään. Samoin meidän pitää
kirkossa olla sovussa keskenämme, Riikka kääntää swahilinkielistä saarnaa.
Laulua, tanssia, Raamatun lukua ja kirkollisia ilmoituksia.
Myös pohjoisen vieraat esitellään. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkon edessä
huutokaupataan kolehtihaaviin jätetyt pikku tavarat. Seurakunta jakaa myös
kirjoituspaperia: Tansanian perustuslakia uusitaan, ja kansalaisilta pyydetään
ajatuksia. Muslimit ovat kuulemma jättäneet jo monta paperia, joten
kristittyjenkin pitää nyt ryhdistäytyä.
Sattumalta käy ilmi, että Njomben hiippakunnan nais-, lapsi-
ja diakoniatyön sihteeri Monica Ngawatula oli Päivin ohjaamana harjoittelijana
Tampereella 1988. Käymme yllätysvierailulla, ja tapaaminen on lämmin 25 vuoden
jälkeen. Monica kutsuu meidät vielä illalliselle maanantaiksi.
Sunnuntailounaalla tapaamme kuurojen koulussa työskentelevät
lähetit Elina ja Mika Tikkasen sekä projektityöntekijä Johannan, joiden kanssa
sovittaan maanantain ja tiistain ohjelmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti